Pitkäjärven Nuorisoseuran historiaa

Pitkäjärven Nuorisoseura 1924

Vuonna 1924 Suomi oli juuri täyttämässä 7 vuotta, kun Vilho Sipilä päätti perustaa Pitkäjärvelle nuorisoseuran. Hän kutsui kokoon kylän väkeä Anttilan talon pirttiin 12.10.1924 perustamaan nuorisoseuraa seuraavanlaisilla tolppailmoituksilla:

”Pitkäjärveä on moitittu kuivaksi ja ikäväksi kyläksi, jossa ei ole mitään nuorisoharrastuksia. Nuoret, saapukaa siis joukolla kokoukseen keskustelemaan ja suunnittelemaan keinoista, miten alkavan talven toiminta saataisiin hauskaksi ja viihtyisäksi”.

Paikalle saapui 36 henkeä ja nuorisoseura perustettiin saman tien, tosin Erland Natukka ehdotti, että jo olemassa olevan maamiesseuran yhteyteen olisi perustettu nuoriso-osasto. Huutoäänestyksessä Sipilän ehdotus voitti. Perustamiskokouksessa seuraan liittyi heti 28 henkeä. Seuran esimieheksi valittiin Vilho Sipilä ja johtokuntaan valittiin varaesimieheksi Siiri Heikkilä, sihteeriksi Katri Laurila, varasihteeriksi Matti Siikala ja rahastonhoitajaksi Iida Rantanen, muiksi johtokunnan jäseniksi Fanny Anttila, Impi Lahdensivu, Eemil Anttila ja Erland Natukka. Tilintarkastajiksi valittiin kauppias Edv. Laurila ja maanviljelijä Heikki Hoivala, varalle Helvi Mattila ja Ellen Olden.

Näytelmä Akkavalta Lehtolassa 14.12.1952

Näytelmä Akkavalta Lehtolassa 14.12.1952

Seurantalo Lehtola

Ensimmäinen vuosikymmen toimittiin talojen pirteissä ja iltamia pidettiin milloin missäkin mm. Heikkilän ja Natukan puimaladoissa.

Seuratalo Lehtola valmistui sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset. Talon rakennusurakkakilpailun voittivat Hugo Mikkola ja Kalle Hakala 8000 mk tarjouksella. He rakensivat hirsikehikon vesikattoon 4 kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä melko kylmä.

Sata-aikana 1940-43 Lehtola keittiö ja ravintola oli jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, siitä huolimatta salissa pidettiin muutamat iltamat.

Sähköt Lehtolaan saatiin jo vuonna 1937, näyttämörakennusta alettiin rakentaa 1950 luvun alussa. Se oli kesken noin 30 vuotta kunnes 1974 se rakennettiin valmiiksi.

Lehtola 3.1.2953

Lehtola 3.1.1953

1950-1960 -luku

1950-luvulla toimihenkilöt vaihtuivat tiuhaan, mutta näytelmätoiminta oli vireään, kun puheenjohtajana silloin ollut opettaja Kalervo Kolari oli innokas vetäjä.

1960-luvun alkupuolella joka talvi Lehtolassa pidettiin hiihtokilpailuja, joissa oli runsaasti osanottajia, mutta 1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan ja talo rappeutui melkoisesti.

1970-1990 -luvut

Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti pysähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Puheenjohtajaksi valittiin Ari Keskinen, varapuheenjohtajaksi Jukka Salovius ja sihteeriksi Juha Seppälä sekä johtokunnan jäseniksi Antti Höysniemi, Matti Juusela, Simo Lahtinen, Simo Orsama, Marja-Leena Kuusisto ja Seija Perälä. Seuran johtokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja oli varmaan Suomen nuorin nuorisoseurajohtokunta.

1980-90 luvuilla oli isojen rakennusprojektien aikaa, mm.  uusi lisäosa valmistui 1993. Samoin tanssitoiminta oli vilkasta 25 vuoden ajan. Tansseja pyöritti ensin Oriveden Palomieskerho ja Pitkäjärven Metsästäjät sekä nuorisoseura itsekin. Tatu Arvonen muisteli, että hän nuorena miehenä istui lippukopissa ja myi yhtenä juhannuksena tansseissa lähes 380 lippua.

Lehtola lokakuu 1991

Lehtola lokakuu 1991

2000-luku

2000-luvulla nuorisoseura ja kylän väki kunnosti Kylänlahdelle nyttemmin suositun uimarannan eli Piitsin kuten sitä kylällä kutsutaan. Lehtolan yläkertaan valmistui 2005-2006 sauna- ja kokoustilat.

Seuralla on 97 toimintavuoden aikana ollut 11 puheenjohtaja, pisinpään virassa olleita ovat olleet Vilho Sipilä, Simo Orsama ja nykyinen pj Tatu Arvonen. Viimevuosikymmeninä ovat puheenjohtajina ovat olleet Ilpo Kolari, Mikko Seppälä ja Heikki Keskinen.

 

Kylänranta

"Piitsi"

Seuran 45-vuotispäivänä vuonna 1969 Vilho Sipilä on merkinnyt muistiin seuraavat ajatukset nuorisoseuran perustamiskokouksesta:

”En malta olla vielä lopuksi mainitsematta sitä pyhäistä juhlatunnelmaa, joka kokouksen jälkeen vallitsi mielissä, astuttaessa ulos utuisen hämärään pilvikuutamoon. Mutta tunnelman särki räikeästi kylänraitilta kuuluva kahden juopuneen metelöinti; he kun olivat paikkakunnalla asuvia viinatrokareita, mutta ammattikateuden vuoksi ainaisessa riidassa keskenään. Käsitin sen myös mielenosoitukseksi kokouksenpitoa vastaan. Olin toivonut nuorisoseuran vaikuttavan nuorten ulkoiseen käyttäytymiseen sivistävästi, enkä siinä ajanoloon pettynytkään.”